Rino on lihava. Hänellä ei ole kunnianhimoa. Hän ajattelee seksiä. Melkein koko ajan. Mutta Rino on neitsyt, Norjan ainoa 34-vuotias neitsyt. Hän asuu isän omistamassa asunnossa, eikä hänellä ole montakaan ystävää. Nyt isä haluaa vuokrata yhden asunnon huoneista. Rinon harmiksi uusi vuokralainen on nuori tyttö nimeltään Maria.

Fatso kuvaa sosiaalisesti kömpelön nuoren miehen elämää.

Se on norjalaisen Lars Ramslien (s. 1974) neljäs romaani. Ramslien kirjallisuutta on vaikea määritellä. Norjassa on keskusteltu siitä, onko Ramslien teksti poliittisesti korrektia. ”Ramslien kieli on kovaa ja rokkaavaa”, kirjoittaa kriitikko Lars Helge Nilsen, ”kieli on väkevää kuin kirjailijaa innoittanut musiikki.”

 

Kirjasta sanottua:

”Tärkeämpää kuin syvällisyyksien kaivelu on Fatson tapauksessa kuitenkin ehkä se fiilis, jonka kirja onnistuu saamaan aikaan. Sellainen hyvä mieli, joka sanoo, että kyllä tässä maailmassa voi käydä hyvin ihan kaikille.”
– Sanna Kangasniemi, Aamulehti

”Lars Ramslie kirjoittaa todella sujuvasti… Fatso on hyvin optimistinen romaani.”
– Terje Thorsen Dagbladet