Hyvä paha lisäaine

Statham Bill

Ruoan alkuperä ja sisältö sekä kosmetiikan vaikutukset

ihmiseen ja ympäristöön kiinnostavat ja kiehuttavat kuluttajia. Mainoksissa kehutaan, kuinka uutuusleikkeleet eivät sisällä natriumglutamaattia, mutta mitä natriumglutamaatti oikeasti on ja miksi sitä laitetaan ruokaamme? Miksi meikkivoiteen ainesosana on alumiinihydroksidia, jonka myrkyllisyydestä ihmisen elimistölle on vahvaa näyttöä?

Hyvä paha lisäaine -kirjan uusittu laitos esittelee aakkosjärjestyksessä aineet, joita kuluttaja löytää ruoan ja kosmetiikan tuoteselosteista ja kertoo värikoodin avulla, pidetäänkö aineita hyödyllisinä terveydelle, suositellaanko niiden suhteen varovaisuutta vai tiedetäänkö ne haitalliseksi terveydelle. Pieni ja selkeästi jäsennelty opas mahtuu mukaan kauppakassiin. Kun opit lukemaan tuoteselosteita, osaat välttää terveydelle haitallisia tuotteita ja suosia terveellisiä vaihtoehtoja.

Kirjan ensimmäinen suomenkielinen laitos ilmestyi vuonna 2006. Sen jälkeen lainsäädäntöön on tullut muutoksia. Jotkin lisäaineet, kuten bifenyyli (E 230) ja erytritoli (E 968), ovat nykyään kiellettyjä Suomessa. Meillä aikaisemmin kielletyt atsovärit sallittiin puolestaan kaupallisista syistä EU:hun liityttäessä, mutta vuonna 2007 atsoväreistä punainen 2 G (E 128) kiellettiin uudelleen. Kosmetiikan ainesosia tuli päivitettyyn laitokseen lähes neljäsataa. Niistä useiden vaikutuksesta ei ole tieteellisesti ja pitkällä aikavälillä koeteltua tietoa.

Bill Statham on australialainen tutkija ja kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen kohentaa ihmisten ja ympäristön terveyttä. Hänen Chemical Maze -kotisivuilleen pääset tästä.

 

Kirjasta sanottua:

”Hetken kirjaa selailtua tulee sellainen ajatus, että tämän kanssa täytyy tehdä seuraava ostoskierros marketissa. Saattaa sillä kauppareissulla jäädä ostamatta EU:n alueella valmistettu kuivakakku, jonka parasta ennen päivä on vuoden 2007 syksyllä.”
– Timo Sillanpää, Keskisuomalainen

”Irtokarkkilaarilla parahdan ääneen. Karmiinia! Patenttisinistä! Kinoliinikeltaista! Suosikkikarkeissani lakukierteissä ja viinikumeissa on syöpään altistavia atsovärejä, joita ennen EU-jäsenyyttä ei saanut edes myydä Suomessa.”

– Kaisa Viitanen, Me Naiset

”Katsotko elintarvikkeiden E-ainelistaa epäluuloisesti. Älä turhaan: lisäaineet ovat vaarattomia ja tarkkaan tutkittuja.”
– Hilkka Tienhaara, Iltalehti

”Mistä voi tietää, että esimerkiksi ruokaöljyissä, aamiaismuroissa ja oluessa käytetty butyylihydroksitolueeni voi aiheuttaa astmaa, aggressiivista käytöstä ja keuhkokouristuksia? Ainetta ei suositella lapsille, mutta sitä käytetään vauvaöljyissä ja vauvavoiteissa ja – uskokaa tai älkää – suihkukoneen polttoaineissa.”
– Vuokko Pentzin, Kaleva

”Jos meikkien ja ruuan turvallisuus kiinnostaa, Bill Stathamin Hyvä paha lisäaine -kirjasta on apua. Sen kanssa hyllyjen välissä vierähtää jatkossa yhä enemmän aikaa.”
Cosmopolitan

”Kiinnostavan opuksesta tekee erityisesti sen laaja kosmetiikkaosuus.”
Savon Sanomat

”Hyvä paha lisäaine -kirjan uusittu painos helpottaa kuluttajan elämää. Kirjassa on kattava E-koodien muuntotaulukko sekä lista EU:ssa käytettävistä yleisimmistä lisäaineista.”
Turun Sanomat

”Tiedätkö, mitä pussimuusi tai jokailtainen naamarasvasi on syönyt? Hyvä paha lisäaine-kirjan uusittu laitos listaa lisäaineet.”
Kotivinkki

”Selkeät värikoodit helpottavat lukemista. Yksi harvoista kirjoista, joissa kerrotaan kosmetiikan ainesosista.”
– Mervi Itkonen, Helsingin Sanomat

”Kemikaaliviidakon voi yrittää selättää Bill Stathamin taskuoppaan avulla. Hyvä paha lisäaine esittelee yli 900 hygienia- ja kosmetiikkatuotteen ainesosaa sekä yli 300 ruoan lisäainetta.”
– Katja Koljonen, Maaseudun Tulevaisuus

”Hyvä opas lisäaineviidakkoon”
Vihreä Lanka

”Alan pakko-ostos on Hyvä paha lisäaine. Käsikirjan avulla oppii lukemaan niin elintarvikkeiden kuin kosmetiikankin tuoteselosteita. Kirjassa ei ole pamfletteja, vain sivu toisensa jälkeen jatkuvaa lisäaineluetteloa, jossa kerrotaan koodi, oikea nimi, vaikutukset ihmisille, luontoon ja koe-eläimille. Jokaisesta kerrotaan luonnollisesti käyttökohteet.”
Kauppalehti